Viikin kasvustonäytteet ja säilöntäkoe

Tänä vuonna koeruudut kylvettiin suuren maissipellon keskelle. Tällä yritettiin estää viime vuonna tapahtuneiden kaltaiset tihutyöt koeruuduilla. Koeruuduilta otettiin kasvustonäytteitä kolmena eri ajankohtana (1.9., 22.9. ja 14.10.). Ennen viimeistä korjuukertaa havaittiin, että joiltakin koeruuduilta oli käyty poimimassa maissin tähkiä sen jälkeen, kun ympäröivä, suurempi maissipelto oli korjattu tulevan lypsylehmäkokeen säilörehuksi. Muutamia koeruutuja jouduttiin hylkäämään, koska tähkiä puuttui paljon. Onneksi vahingot keskittyivät muutamille ruuduille, joten tulosten luotettavuus ei ole vaarassa.

Kieltotaulu ei riittänyt! 

Kasvusto oli viimeiselläkin korjuukerralla pääosin vihreää.  Koeruutujen sato korjattiin yhden rivin kerrallaan korjaavalla niittosilppurilla.

 

Kahdella viimeisellä korjuukerralla tehtiin säilöntäkoe. Maissirehua säilöttiin Viikissä laboratoriomittakaavan (12 l) koesiiloihin, jotka kuljetettiin Luke Jokioisiin odottamaan jatkotutkimusta säilönnän jälkeen.

Teksti: Tuomo Kokkonen, HY

Maissisäilörehua lypsylehmille

Maissisäilörehu korjattiin tänä vuonna hyvissä ajoin eli 24.9., koska halusimme tuleviin ruokintakokeisiin viime vuotista hiukan aikaisemmassa kasvuvaiheessa korjattua rehua. Säilöntäaineena käytettiin AIV 2000 Plus Na. Maissisäilörehun raaka-aineen kuiva-ainetavoitteeksi asetettiin 250 g/kg. Toteutunut raaka-aineen kuiva-aine oli 277 g/kg. 

Säilörehun teko alkamassa. Kuva: Tuomo Kokkonen, HY.

Maissisäilörehun raaka-aineen raakavalkuaispitoisuus oli 70 g/kg ka, D-arvo 666, kuitupitoisuus 462 ja sokeripitoisuus 150 g/kg ka. Tärkkelyspitoisuus oli 239 g/kg ka. Maissin sato oli kaikkiaan 168 000 kg, ja kuiva-ainesato siten noin 46 500 kg. Viljely-ala oli 4,37 ha, jolloin kuiva-ainesadoksi tulee 10 600 kg/ha. Osa maissialasta kärsi alkukesän märkyydestä, mikä vaikutti satoon.

Siilo täyttyy maissista. Kuva: Paula Rissanen, HY.

Viikin maissi on kasvanut hyvin

Lypsylehmien ruokintakokeeseen 22.5.2020 kylvetty säilörehumaissi kasvaa "kohisten". Alla olevassa kuvassa maissipeltoa kuukauden kuluttua kylvöstä eli 22.6. 

22.6.2020 Kuvat: Jenni Uusitupa, HY.

Heinäkuun lopulla 28.7. kasvusto oli jo pitkää ja tiheää. Hedekukintoja oli jo joitakin esillä mutta silkkimäisiä emikukintoja eli silkkejä ei vielä näy.

 

28.7.2020 Kuvat: Jenni Uusitupa, HY.

28.7.2020 Kuva: Jenni Uusitupa, HY.

Elokuun alussa maissit olivat n. kolmimetrisiä. Hedekukintoja oli runsaasti ja emikukinnot olivat tulleet esille tähkän aiheesta. Tästä alkaen tähkä alkaa kehittyä.  

Professori Aila Vanhatalo maissirivien välissä Viikissä 3.8.2020. Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.

3.8.2020 kasvusto oli jo kolmimetristä ja silkit ovat näkyvissä. Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.

Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.

Tähkä kehittyy tuohon lehtihankaan, josta silkit pursuavat esille. Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.

Teksti: Kaisa Kuoppala, Luke

Maaningan toisen kesän maissikoe kasvaa hyvin

Luke Maaningan maissin lajikekoe päästiin kylvämään hieman myöhään 28.5. Pohjalannoituksena oli 150 kg N ja 80 kg K. Lietettä ei koealalle voitu käyttää, koska maan P-luku on korkea. Lajikkeina olivat ultra-aikaiset Pyroxenia ja Ambient sekä aikaiset Pioneer 7326 ja MAS 10A.

Lajikkeiden lisäksi kokeessa verrataan katekasvatusta avomaakasvatukseen sekä typpilannoituksen nostoa tasolle 200 kg N/ha. Pohjoisissa olosuhteissa kateviljelyllä saadaan lisättyä satoa huomattavasti. Kesällä 2019 kalvokasvatuksen sadonlisä Maaningalla oli 3000 kgka /ha. Kalvomenetelmään liittyvä Stomp maavaikutteinen rikkatorjunta on on toiminut hyvin ja lisäruiskutuksia ei ole tänä kesänä tarvittu.

Maaningan maissilajikekoe 20.7.2020. 

Myöhäisen kylvön jälkeen lämpösummaa alkoi kertyä reippaammin verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sadetta ei kesäkuussa tullut juuri ollenkaan. Ehtivätpä naapurilohkolla laiduntaneet lehmätkin karkuteillään käydä pyörähtämässä maissikokeen ruuduilla. Vierailun vauriot jäivät onneksi kohtuullisen pieniksi ja maissi tunnetusti kestää kuivuutta kohtuullisen hyvin.

Heinäkuun alussa saapuivat sateet 63 millin aloitusvoimalla. Reippaan aloituksen jälkeen vettä on tullut rauhallisempaan tahtiin ja maissinkasvu on päässyt hyvään vauhtiin. Lämpösummaa on kertynyt 21.7 mennessä 715 astetta, mikä on hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Aikaisetkin lajikkeet tarvitsevat lämpösummaa yli 1300 astetta, joten vielä on pitkä matka korjuupäivään. Katsotaan miten loppukesän lämmöt riittävät.  

Lämpö- ja sadesumma Maaningalla tänä vuonna ja lämpösumman pitkän ajan keskiarvo.

Teksti ja kuvat: Auvo Sairanen, Luke

Säilörehumaissi hyvässä kasvussa Viikissä

Toukokuun 22. päivä kylvetty maissi kurkotti 12.6. jo katekalvon läpi Viikin opetus- ja tutkimustilan pellolla. Kalvo nopeuttaa kasvua alkuvaiheessa ja toimii kuin pienoiskasvihuone. Taimelle muodostuu kalvon alla lämpimät ja kosteat olosuhteet alkuunlähdön aikaan. Kalvo myös suojaa keväthalloilta.

Syksyllä näiltä pelloilta korjataan viime vuotiseen tapaan maissisäilörehua Viikin tutkimuslehmille. 

 Kuvat: Tuomo Kokkonen, HY

Kylvöt aloitettu Viikissä!

Maissin kylvöt aloitettiin Viikissä lypsylehmien maissisäilörehun kylvöllä 22.5.2020.

Kuva: Tuomo Kokkonen, HY

Maissisäilörehua lehmille Viikissä syksyllä 2019

Uuden satokauden kynnyksellä palataan vielä viime syksyn tunnelmiin, kun Viikissä korjattiin maissisäilörehua lypsylehmien ruokintakokeeseen 7.10.2019.  Tavoitteena oli korjata rehu mahdollisimman myöhään, jotta ruokintakokeeseen saataisiin mahdollisimman paljon tärkkelystä sisältävää maissisäilörehua.

Maissikasvusto 2.10.2019 eli muutama päivä ennen korjuuta. 

Korjuupäivänä 7.10.2019 maissikasvuston näytteissä kuiva-ainepitoisuus oli 32 % 

ja tärkkelyspitoisuus 260 g/kg kuiva-ainetta. 

Maissin korjuun teki urakoitsija (Rönnvik Group) maissipäällä varustetulla ajosilppurilla.

Katso täältä miltä rehunteko ajosilppurista katsottuna näyttää!

Maissirehun säilöntäaineena oli Kofasil Ultra K ja säilöntä tehtiin laakasiiloon.

Korjuun jälkeen peltoon jäi kasviainesta varsien tyviosista ja juurimassasta. 

Keväällä 2020 ruokintakoe lypsylehmillä

Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa tehtiin tammi-huhtikuussa 2020 kaksi lypsylehmien maidontuotantotutkimusta. Parsiosaston tutkimuksessa karkearehuina oli nurmisäilörehu ja nurmi- ja maissisäilörehujen seokset, joissa maissi korvasi nurmisäilörehun kuiva-aineesta 25 % tai 50 %. Pihattokokeessa maissisäilörehu korvasi 50 % nurmisäilörehun kuiva-aineesta. 

Tutkimuksessa määritettiin maissirehun vaikutus sekä maidontuotantoon että lehmien metaanin ja hiilidioksidin tuotantoon. Lypsyrobotin yhteyteen on asennettu GreenFeed-laite, joka mittaa lehmän uloshengitysilmassa erittyvät kaasut jokaisella lypsykäynnillä. 

Teksti ja kuvat: Seija Jaakkola, HY