Kylmän lokakuun kasvustonäytteet Viiikissä

Viimeiset maissin koeruutujen kasvustonäytteet otettiin tiistaina 8.10. 2019. Kolme viikkoa oli kulunut edellisestä kerrasta ja kasvusto näytti nyt aika eri näköiseltä. Ensimmäiset pakkaset olivat puraisseet kasvustoa pari viikkoa aiemmin ja syvä vihreä väri oli muuttunut ruskeaan.  Kasvuston sisällä oli vielä jonkin verran vihreää. 

Tähkät olivat kehittyneet selvästi viimeisen kolmen viikon aikana. Jyvä oli kova, mutta ei kuitenkaan vielä tuleentunut.

Milk line oli puolessa välissä eikä jyvästä  enää irronnut nestettä puristettaessa.

Kasvustonäytteet otettiin jokaisen ruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä. Koko määrä punnittiin satomäärän määrittämiseksi. 

Ruudulta korjattu rehusilppu pressun päällä. 

Säilöntäkoe

Tällä viimeisellä kerralla tehtiin jälleen koesäilörehuja minisiiloihin. Rehua otettiin jokaiselta neljältä kerranteelta n. 60 kg, sekoitettiin huolellisesti ja tästä sekoitetusta erästä punnittiin jokaiseen minisiiloon 10 kg erä rehua. Jokainen 10 kg erä käsiteltiin samalla lailla. Maissisilppu levitettiin muovin päälle ohueksi kerrokseksi, säilöntäaine suihkutettiin kolmena eränä rehun sekaan ja joka välissä sekoitettiin.  

Koeruuduilta kerätty maissisilppu sekoitettiin ennen siiloihin menevien erien punnitsemista. 

Kun säilöntäaine oli lisätty rehun sekaan, siilojen täyttö alkoi. Kahden käden kourallinen rehusilppua pudotettiin siiloon ja rehu painotettiin pudottamalla 8 kg painoa 10 kertaa. Näin jatkettiin kunnes rehua oli siilon merkkiin asti.

Säilöntäaineita oli neljää erilaista ja kontrollikäsittely oli ilman säilöntäainetta. Kontrollikäsittely tehtiin samalla lailla kuin koekäsittelyt eli rehulle levitettiin säilöntäainetta vastaava määrä vettä.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Syyskuun maissikuulumisia Helsingistä

Lehmille maissisäilörehua

Maissin korjuuaika lehmien säilörehuksi lähestyy. Syyskuussa on seurattu maissipellon kasvuston ja erityisesti tähkien kehitystä.

Maissin ylin tähkä 3.9.2019. Kuva: Anniina Liimatainen

Maissin ylin tähkä 18.9.2019. Kuva: Seija Jaakkola

Eri puolilta maissipeltoa 3.9.2019 kerättyjen ylimpien tähkien kuiva-ainepitoisuus oli 40 %. Seuraavalla näytekerralla 23.9. kasvusto oli edelleen vihreää, tähkien kuiva-ainepitoisuus oli 48 % ja koko kasvuston 29 %.

Säilörehumaissin optimaalista korjuuajankohtaa arvioidaan koko kasvuston kuiva-ainepitoisuuden avulla.  Tavoitteena on sekä rehuarvon että säilönnän onnistumisen kannalta 30 – 35 %.

Suomessa näin kuivaan maissirehuun ei useinkaan päästä, kun sään kylmetessä kasvukausi loppuu kesken maissin kehityksen. Myös Viikissä heti näytteenoton (23.9.) jälkeisen yön halla muutti kasvuston väriä jo harmaammaksi.

Maissikasvusto oli 18.9.2019 vielä täysin vihreä. Kuva: Seija Jaakkola.

Viikin ruutukokeen kasvustoista uusia satomittauksia ja koesäilörehuja

Tiistaina 17.9. tehtiin toisen kerran satomittauksia ja otettiin kasvustonäytteitä ruutukokeen maisseista.  Satomäärät olivat lisääntyneet ja tähkät pullistuneet kolmen viikon aikana edellisen näytekerran jälkeen. Parhaissa ruuduissa satotasot olivat 16 000 -18 000 kg kuiva-ainetta/ha.

Tällä kertaa tehtiin myös säilörehuja pienen mittakaavan koesiiloihin. Säilöntäkokeessa selvitetään erityyppisten säilöntäaineiden vaikutusta maissirehun käymislaatuun ja myös siilojen avaamisen jälkeiseen aerobiseen stabiilisuuteen eli lämpenemisherkkyyteen. Lämpenemistä ja siihen liittyvää pilaantumista aiheuttaa ensisijaisesti hiivojen ja homeiden aktivoituminen.

Pelto-osuuden jälkeen näytteenottopäivän työt jatkuvat laboratorioissa mm. kasvinäytteiden mittausten ja analysoinnin parissa. Kuva: Anniina Liimatainen.

Maissin kehitysvaihetta voidaan arvioida kuiva-ainemääritysten lisäksi myös tarkastelemalla ns. milk line -viivan siirtymistä maissin jyvässä kohti tähkän keskikohtaa. Tummemman osan suureneminen ja vaaleamman pieneneminen kuvastaa sokerin muuttumista tärkkelykseksi. Kuva: Anniina Liimatainen.

Yhdessä maissin varressa voi olla useita tähkiä. Ylin kehittyy parhaiten ja alimmat jäävät voivat jäädä hyvin pieniksi. Kuvassa useamman maissin tähkiä. Kuva; Anniina Liimatainen.

Koesiiloihin säilöttiin 10 kiloa maissia ilman säilöntäainetta ja neljällä eri säilöntäaineella. Kuva; Kaisa Kuoppala.

Teksti: Seija Jaakkola, HY

Maaningan maissit syyskuussa

Luke Maaningalla maissikokeen aikaisin korjuuaste niitettiin 26.8.2019. Katetuilla ruuduilla satomäärä oli noin 10 000 kgka/ha ja vastaavasti kattamattomilla jäätiin noin 7 000 kilon kuiva-ainesatoon. Kasvuaikaa on lokakuun alkuun joten odotettavissa on varsin kohtuullisen hyvä sato huolimatta keskikesän pitkistä kuivuusjaksoista. Koepaikan maalaji on varsin hikevää hienoa hietaa ja maissi on mitä ilmeisimmin varsin tehokas vedenkäyttäjä.

Maissi on pitänyt Pohjois-Savon ”syyshelteistä” ja tähkät alkavat olla jo ihan kookkaita. Loppusyksyllä tähkien koko ei välttämättä enää kasva, mutta niiden sokeri muuttuu lehmille arvokkaaksi tärkkelykseksi.

Maaningalla maissin tähkät ovat jo kehittyneitä, mutta niissä ei ole vielä tärkkelystä. Katkaistun maissin väri on vaalea ja jyviä puristettaessa neste on täysin kirkasta. Tärkkelysvaiheessa neste muuttuu maitomaiseksi ja lopulta kiinteäksi kuten viljoilla. Kasvuston kuiva-aine on kuvanottohetkellä (11.9.) vielä alle 20 %. Puristenestetappiot olisivat huomattavat, jos kasvusto korjattaisiin näin varhaisella kasvuasteella. Tavoitteena korjuuvaiheen kuiva-aineessa on 30 % tai enemmän. 

Teksti ja kuvat: Auvo Sairanen, Luke

Kasvustonäytteitä Viikin helteessä!

Maanantaina 26.8. otettiin ensimmäiset kasvustonäytteet Viikin ruutukokeen maissikasvustosta. Kasvusto on maksimikorkeudessaan ja tähkät alkavat valmistua.

Maissiruuduilta leikattiin ensin keskeltä ruutua metrin matkalta kaikki maissiyksilöt, joista määritään tähkien määrä ja osuus sekä kasvin pituus. Kasviyksilöt olivat niin pitkiä että hädin tuskin mahtuivat pakettiautoon.

Maissirivistö on kuin tiheä metsä.

Maissinäytettä  leikataan tukevilla oksasaksilla tähkien osuuden määritystä varten. 

Kasvustonäytteet otettiin nelirivisen maissiruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä. Maissirivit leikattiin yksirivisellä maissisilppurilla peräkärryyn pressun päälle. Pressu näytteineen nostettiin kurottajan piikkiin punnittavaksi. Maassa pressun päältä otettiin edustava näyte kylmälaukkuihin, joissa ne kuljetettiin laboratorioon.  

Kasvustonäytteet korjattiin maissisilppurilla traktorin lavalle.

Näytteen paino punnittiin kurottajan piikissä olevalla vaa'alla.

Edustava näyte rehumassasta otettiin saaviin.

Rehusilppua.

Näytteet tarkasti pussiin.

 

Joka ruudulta oma näyte.

Kylmälaukkuja tarvittiin pellolla monta kappaletta.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Maissia Luke Maaningalla

Maissin korkeus Maaningalla hätyyttelee tällä hetkellä kolmea metriä. Ilman kalvoa kylvetyt koeruudut ovat selvästi matalampia verrattuna katekalvollisiin ruutuihin. Katekalvo lähti repeytymään pois noin kuukausi kylvön jälkeen. Alkukasvatuksessa saatu etumatka säilyy kuitenkin läpi kasvukauden.

Kuluva kesä on ollut maissille liian viileä ja kasvukauden sadesumma on jäänyt noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Kasvustosta päätellen voisi kuitenkin sanoa, että olosuhteisiin nähden kasvu on ollut yllättävän hyvä.

Maaningan maissikoeruutuja. Matala kasvusto keskellä kylvettiin ilman katekalvoa.

Vuosi sitten Maaningan maississa oli jo hyvänkokoiset tähkät, mutta tänä kesänä näkyvillä on vasta tähkän aiheet. Sääennuste ei lupaa elokuulle kovin lämpimiä päiviä ja rehuarvon kannalta arvokkaiden tähkien osuus tulee jäämään pieneksi. Heikosti kehittyneen tähkän sokeripitoisuus on korkea suhteessa arvokkaaseen tärkkelyspitoisuuteen. Mutta vielä on kesää jäljellä.

Tähkän aihe vasta tulossa.

Teksti ja kuvat: Auvo Sairanen, Luke

Maissit kukkivat komeasti Viikissä

Viikin koeruutujen maissit ovat ihastuttaneet kaupunginosan asukkaita pitkin kesää. Erityisen ihaileviksi reaktiot muuttuivat, kun maissien töyhtömäiset hedekukinnot puhkesivat esiin noin puolitoista viikkoa sitten.

Myös emitähkät ovat tulossa näkyviin. Silkkisen pehmeät, niin sanotut parrat pilkottavat jo, ja osassa kasveja on nähtävissä tähkän kärki. Seuraavaksi alkaa tähkien kehittymisvaihe.

Viikin maissit ovat muuten jo varsin korkeita. Lähes kaksimetrinen kasvusto on hyvässä kasvussa, ja sadonkorjuu lähenee pikkuhiljaa.

Hedekukinnot näyttävät komeilta!

Viikin maissit ovat nyt lähes kaksimetrisiä. 

Emikukinnot tulevat vähitellen näkyviin.

Tekstin kirjoitti ja kuvat otti HY:n opiskelija ja tutkimusassistentti Anniina Liimatainen, joka tekee graduaan osana TuKeVa-hanketta.

Maissimittauksia ja mainiota kasvua

Viikin maissit olivat heinäkuun alussa jo yli puolimetrisiä, eli kasvu on edennyt reippaasti heti kylvöstä alkaen. Kasvuun lähtö oli maissille tyypillisesti verkkaista, mutta nyt biomassaa kertyy nopeaan tahtiin.

Kentällä on käynnissä parhaillaan kolme eri koetta: neljän lajikkeen ja kolme eri korjuuajankohdan vertailukoe, lannoituskoe ja kalvokoe, jossa kalvollisia ruutuja verrataan kalvottomiin.

Viikin maissit olivat hyvässä kasvussa kuvanottohetkellä tiistaina 2.7.2019. 

Kaikilta koeruuduilta mitataan kasvuaste kerran kahdessa viikossa. Maissit olivat edenneet 2.7.2019 asteelle 32-34 (BBCH), eli käynnissä on nyt varrenkasvu ja kasveissa on kahdesta neljään nivelväliä.

Ruuduilla on myös antureita, jotka mittaavat maan lämpöä sekä pinnalta sekä 10 ja 20 senttimetrin syvyydeltä.

Maissit olivat heinäkuun alussa kasvuastella 32-34 (BBCH) eli korrenkasvuvaiheessa.

Kasvien korkeus on noin puoli metriä. 

Kasvukauden loppupuolella maissit korjataan kolmessa osassa kahden viikon väliajoin. Satojen massat punnitaan ja ruuduilta otetaan näytteitä useita eri rehuanalyysejä varten. Lopulta saadaan selville paljonko eri ruutujen maissirehut sisältävät muun muassa proteiinia, kivennäisaineita ja kuituja.

Tekstin kirjoitti ja kuvat otti HY:n opiskelija ja tutkimusassistentti Anniina Liimatainen, joka tekee graduaan osana TuKeVa-hanketta.

Viikin maissikasvustolla hyvä alkuvauhti

Helsingin Viikissä kasvava maissi korjataan syksyllä säilörehuksi lypsylehmien ruokintatutkimukseen. Kasvusto on alkukesällä kehittynyt hyvin.

Tutkimuksessa lehmille syötetään kahta seosrehua, joissa maissisäilörehu korvaa nurmisäilörehun kuiva-ainetta 25 % ja 50 %. Kontrolliruokinnalla seosrehussa on karkearehuna vain ensimmäisen sadon nurmisäilörehua. Tavoitteena on selvittää kuinka maissisäilörehun lisäys ruokintaan vaikuttaa rehun syöntiin, maitotuotokseen, maidon koostumukseen, ruokintojen sulavuuteen, typpitappioihin ja rehun hyväksikäyttöön. Lisäksi tutkitaan maissirehun lisäyksen vaikutusta lehmien pötsissä syntyvän metaanin määrään lypsyrobotin yhteyteen asennetulla GreenFeed-laitteella.

Lähes neljä viikkoa kylvön jälkeen 4.6.2019 osa maissin taimista oli puhkaissut katteen ja osa oli vielä pyristelemässä kalvon läpi.  Kalvon kosteutta ja lämpöä pidättävä ja kasvua edistävä ominaisuus näkyy hyvin oheisissa kuvissa. 

Maissi kasvamassa kalvon läpi n. neljä viikkoa kylvöstä 4.6.2019.

Kalvon alla on kosteutta ja lämpöä.

Viikon kuluttua (11.6.2019) edellisistä kuvista koko kasvusto oli vapautunut kalvon alta, jonka jälkeen rikkakasvit ruiskutettiin (Harmonyn ja Tituksen seos).

11.6.2019 kasvusto on vapautunut kalvon alta.

Juhannuksen jälkeen (25.6.2019) kasvusto näytti tasaiselta ja puhtaalta.

Teksti ja kuvat: Seija Jaakkola, HY

Maaningan maissikoe lähtenyt hyvin kasvuun

Luke Maaningan maissikoeruudut ovat yksi maailman pohjoisimmista maissikasvustoista. Pohjoisia olosuhteita tasataan kateviljelyllä. Kokeessa verrataankin maissin kasvatusta katemuovilla ja avomaalla. Lisäksi Maaningalla vertailussa on kaksi lannoitustasoa ja neljä eri lajiketta. Käytetty ohut muovikalvo on oxobiohajoavaa ja seuraavana vuonna siitä ei ole jäljellä kuin muutamia hauraita riekaleita.

Maissi päästiin kylvämään 16.5. Edellisvuoteen verrattuna maissi tuli muovista heikommin läpi ja muovi nousi paikoin tunnelimaiseksi katteeksi. Vastaavasti kate halkesi tuulessa edellisvuotta aiemmin ja 19.6 kaikki koeruudut olivat käytännössä avomaalla.

Erot  maissikasvustossa katteen ja avomaan välillä ovat  selvät. 

Kuukauden käyttöajasta huolimatta erot muovikatteen ja avomaan välillä ovat hyvin selvät. Katteen etuna on maan pitäminen tasaisen kosteana ja avomaata korkeampi alkukasvatuslämpötila.

Menetelmään liittyy maavaikutteinen Stomp rikkaruohontorjunta-aine ja se vaatii toimiakseen kostean maan. Aikaisempien kokemusten perusteella katteen alkukasvatuksessa saavutettu etu säilyy sadonkorjuuseen saakka.

Kaiken kaikkiaan lämpö ja kosteusolosuhteet ovat olleet riittävät ja maissin kasvu on lähtenyt liikkeelle hyvin. Mielenkiinnolla odotellaan syksyä ja sadonkorjuuta. Tavoitteena on saada rehuun täysmittaisia, tärkkelyspitoisia tähkiä. Maissin ravintoarvo piilee nimenomaan tähkissä.

Teksti ja kuva: Auvo Sairanen, Luke

Maissisäilörehua lehmille - kylvöt tehtiin 9.5.2019

 Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilalla kylvettiin maissia (Pioneer P7326) 9.5.2019 kuuden hehtaarin alalle lypsylehmätutkimusta varten.

Kylvömenetelmä on Irlantilaisen Samcon kehittämä ja patentoima. Viikin kylvöt tehtiin 2 paririviä kerrallaan kylvävällä koneella. Sillä kylvää päivässä 10-15 hehtaaria. Kylvön yhteydessä ruiskutetaan maavaikutteinen herbisidi Stomp 5l/ha 200 litran vesimäärällä sekä kalvon alle että riviväleihin. Kylvökoneessa on Kvernelandin pneumaattiset Optima- tarkkuuskylvöyksiköt, joilla saadaan tasainen taimiväli ilman tuplataimia. Kylvömäärä 82.000 siementä/ha.

Suomessa on noin 10 Samcon kylvökonetta pääasiassa kylvöä tekevillä urakoitsijoilla. Suurin osa on 4- ja 6 rivisiä koneita. Moni kylvöä urakoiva yritys suorittaa myös maissin korjuun maissipäällä varustetulla ajosilppurilla.
-Jussi Peltonen, Berner Oy

Uusi tutkimushanke alkoi

Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat on Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen tutkimushanke. 

Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) on hankkeen päärahoittaja. Muita rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Berner Oy, Eastman Chemical Company, Naturcom Oy ja Valio Oy.

Hankkeen päätavoite  on tuottaa ja koota tietoa kestävien karkearehuvalintojen tueksi koko tuotantoketjulle ja hallinnolle ja selvittää biologiset panos-tuotos –suhteet rehuntuotannossa ja eläintuotannossa ja lopulta laskea eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset (ilma, maa, vesi).

Ambiente-maissi kasvoi hyvin kesällä 2018 Luke Maaningalla.

Hankkeessa selvitetään karkearehun kasvilajivalinnan (nurmi, maissi, viljat, palkoviljat) ja tuotantotavan vaikutukset kokonaisympäristövaikutuksiin tilanteessa kun osa nurmisäilörehusta korvataan kokovilja-, palkovilja- tai maissisäilörehulla.

Hanke tuottaa lisäksi uutta tietoa maissisäilörehusta ja sen viljelystä mm. lannoituksesta, 
optimaalisesta korjuuajankohdasta, säilöntämenetelmästä ja lypsylehmien ruokinnasta.