Kasvustonäytteitä Viikin helteessä!

Maanantaina 26.8. otettiin ensimmäiset kasvustonäytteet Viikin ruutukokeen maissikasvustosta. Kasvusto on maksimikorkeudessaan ja tähkät alkavat valmistua.

Maissiruuduilta leikattiin ensin keskeltä ruutua metrin matkalta kaikki maissiyksilöt, joista määritään tähkien määrä ja osuus sekä kasvin pituus. Kasviyksilöt olivat niin pitkiä että hädin tuskin mahtuivat pakettiautoon.

Maissirivistö on kuin tiheä metsä.

Maissinäytettä  leikataan tukevilla oksasaksilla tähkien osuuden määritystä varten. 

Kasvustonäytteet otettiin nelirivisen maissiruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä. Maissirivit leikattiin yksirivisellä maissisilppurilla peräkärryyn pressun päälle. Pressu näytteineen nostettiin kurottajan piikkiin punnittavaksi. Maassa pressun päältä otettiin edustava näyte kylmälaukkuihin, joissa ne kuljetettiin laboratorioon.  

Kasvustonäytteet korjattiin maissisilppurilla traktorin lavalle.

Näytteen paino punnittiin kurottajan piikissä olevalla vaa'alla.

Edustava näyte rehumassasta otettiin saaviin.

Rehusilppua.

Näytteet tarkasti pussiin.

 

Joka ruudulta oma näyte.

Kylmälaukkuja tarvittiin pellolla monta kappaletta.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Maissia Luke Maaningalla

Maissin korkeus Maaningalla hätyyttelee tällä hetkellä kolmea metriä. Ilman kalvoa kylvetyt koeruudut ovat selvästi matalampia verrattuna katekalvollisiin ruutuihin. Katekalvo lähti repeytymään pois noin kuukausi kylvön jälkeen. Alkukasvatuksessa saatu etumatka säilyy kuitenkin läpi kasvukauden.

Kuluva kesä on ollut maissille liian viileä ja kasvukauden sadesumma on jäänyt noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Kasvustosta päätellen voisi kuitenkin sanoa, että olosuhteisiin nähden kasvu on ollut yllättävän hyvä.

Maaningan maissikoeruutuja. Matala kasvusto keskellä kylvettiin ilman katekalvoa.

Vuosi sitten Maaningan maississa oli jo hyvänkokoiset tähkät, mutta tänä kesänä näkyvillä on vasta tähkän aiheet. Sääennuste ei lupaa elokuulle kovin lämpimiä päiviä ja rehuarvon kannalta arvokkaiden tähkien osuus tulee jäämään pieneksi. Heikosti kehittyneen tähkän sokeripitoisuus on korkea suhteessa arvokkaaseen tärkkelyspitoisuuteen. Mutta vielä on kesää jäljellä.

Tähkän aihe vasta tulossa.

Teksti ja kuvat: Auvo Sairanen, Luke

Maissit kukkivat komeasti Viikissä

Viikin koeruutujen maissit ovat ihastuttaneet kaupunginosan asukkaita pitkin kesää. Erityisen ihaileviksi reaktiot muuttuivat, kun maissien töyhtömäiset hedekukinnot puhkesivat esiin noin puolitoista viikkoa sitten.

Myös emitähkät ovat tulossa näkyviin. Silkkisen pehmeät, niin sanotut parrat pilkottavat jo, ja osassa kasveja on nähtävissä tähkän kärki. Seuraavaksi alkaa tähkien kehittymisvaihe.

Viikin maissit ovat muuten jo varsin korkeita. Lähes kaksimetrinen kasvusto on hyvässä kasvussa, ja sadonkorjuu lähenee pikkuhiljaa.

Hedekukinnot näyttävät komeilta!

Viikin maissit ovat nyt lähes kaksimetrisiä. 

Emikukinnot tulevat vähitellen näkyviin.

Tekstin kirjoitti ja kuvat otti HY:n opiskelija ja tutkimusassistentti Anniina Liimatainen, joka tekee graduaan osana TuKeVa-hanketta.

Maissimittauksia ja mainiota kasvua

Viikin maissit olivat heinäkuun alussa jo yli puolimetrisiä, eli kasvu on edennyt reippaasti heti kylvöstä alkaen. Kasvuun lähtö oli maissille tyypillisesti verkkaista, mutta nyt biomassaa kertyy nopeaan tahtiin.

Kentällä on käynnissä parhaillaan kolme eri koetta: neljän lajikkeen ja kolme eri korjuuajankohdan vertailukoe, lannoituskoe ja kalvokoe, jossa kalvollisia ruutuja verrataan kalvottomiin.

Viikin maissit olivat hyvässä kasvussa kuvanottohetkellä tiistaina 2.7.2019. 

Kaikilta koeruuduilta mitataan kasvuaste kerran kahdessa viikossa. Maissit olivat edenneet 2.7.2019 asteelle 32-34 (BBCH), eli käynnissä on nyt varrenkasvu ja kasveissa on kahdesta neljään nivelväliä.

Ruuduilla on myös antureita, jotka mittaavat maan lämpöä sekä pinnalta sekä 10 ja 20 senttimetrin syvyydeltä.

Maissit olivat heinäkuun alussa kasvuastella 32-34 (BBCH) eli korrenkasvuvaiheessa.

Kasvien korkeus on noin puoli metriä. 

Kasvukauden loppupuolella maissit korjataan kolmessa osassa kahden viikon väliajoin. Satojen massat punnitaan ja ruuduilta otetaan näytteitä useita eri rehuanalyysejä varten. Lopulta saadaan selville paljonko eri ruutujen maissirehut sisältävät muun muassa proteiinia, kivennäisaineita ja kuituja.

Tekstin kirjoitti ja kuvat otti HY:n opiskelija ja tutkimusassistentti Anniina Liimatainen, joka tekee graduaan osana TuKeVa-hanketta.