Syyskuun maissikuulumisia Helsingistä

Lehmille maissisäilörehua

Maissin korjuuaika lehmien säilörehuksi lähestyy. Syyskuussa on seurattu maissipellon kasvuston ja erityisesti tähkien kehitystä.

Maissin ylin tähkä 3.9.2019. Kuva: Anniina Liimatainen

Maissin ylin tähkä 18.9.2019. Kuva: Seija Jaakkola

Eri puolilta maissipeltoa 3.9.2019 kerättyjen ylimpien tähkien kuiva-ainepitoisuus oli 40 %. Seuraavalla näytekerralla 23.9. kasvusto oli edelleen vihreää, tähkien kuiva-ainepitoisuus oli 48 % ja koko kasvuston 29 %.

Säilörehumaissin optimaalista korjuuajankohtaa arvioidaan koko kasvuston kuiva-ainepitoisuuden avulla.  Tavoitteena on sekä rehuarvon että säilönnän onnistumisen kannalta 30 – 35 %.

Suomessa näin kuivaan maissirehuun ei useinkaan päästä, kun sään kylmetessä kasvukausi loppuu kesken maissin kehityksen. Myös Viikissä heti näytteenoton (23.9.) jälkeisen yön halla muutti kasvuston väriä jo harmaammaksi.

Maissikasvusto oli 18.9.2019 vielä täysin vihreä. Kuva: Seija Jaakkola.

Viikin ruutukokeen kasvustoista uusia satomittauksia ja koesäilörehuja

Tiistaina 17.9. tehtiin toisen kerran satomittauksia ja otettiin kasvustonäytteitä ruutukokeen maisseista.  Satomäärät olivat lisääntyneet ja tähkät pullistuneet kolmen viikon aikana edellisen näytekerran jälkeen. Parhaissa ruuduissa satotasot olivat 16 000 -18 000 kg kuiva-ainetta/ha.

Tällä kertaa tehtiin myös säilörehuja pienen mittakaavan koesiiloihin. Säilöntäkokeessa selvitetään erityyppisten säilöntäaineiden vaikutusta maissirehun käymislaatuun ja myös siilojen avaamisen jälkeiseen aerobiseen stabiilisuuteen eli lämpenemisherkkyyteen. Lämpenemistä ja siihen liittyvää pilaantumista aiheuttaa ensisijaisesti hiivojen ja homeiden aktivoituminen.

Pelto-osuuden jälkeen näytteenottopäivän työt jatkuvat laboratorioissa mm. kasvinäytteiden mittausten ja analysoinnin parissa. Kuva: Anniina Liimatainen.

Maissin kehitysvaihetta voidaan arvioida kuiva-ainemääritysten lisäksi myös tarkastelemalla ns. milk line -viivan siirtymistä maissin jyvässä kohti tähkän keskikohtaa. Tummemman osan suureneminen ja vaaleamman pieneneminen kuvastaa sokerin muuttumista tärkkelykseksi. Kuva: Anniina Liimatainen.

Yhdessä maissin varressa voi olla useita tähkiä. Ylin kehittyy parhaiten ja alimmat jäävät voivat jäädä hyvin pieniksi. Kuvassa useamman maissin tähkiä. Kuva; Anniina Liimatainen.

Koesiiloihin säilöttiin 10 kiloa maissia ilman säilöntäainetta ja neljällä eri säilöntäaineella. Kuva; Kaisa Kuoppala.

Teksti: Seija Jaakkola, HY

Maaningan maissit syyskuussa

Luke Maaningalla maissikokeen aikaisin korjuuaste niitettiin 26.8.2019. Katetuilla ruuduilla satomäärä oli noin 10 000 kgka/ha ja vastaavasti kattamattomilla jäätiin noin 7 000 kilon kuiva-ainesatoon. Kasvuaikaa on lokakuun alkuun joten odotettavissa on varsin kohtuullisen hyvä sato huolimatta keskikesän pitkistä kuivuusjaksoista. Koepaikan maalaji on varsin hikevää hienoa hietaa ja maissi on mitä ilmeisimmin varsin tehokas vedenkäyttäjä.

Maissi on pitänyt Pohjois-Savon ”syyshelteistä” ja tähkät alkavat olla jo ihan kookkaita. Loppusyksyllä tähkien koko ei välttämättä enää kasva, mutta niiden sokeri muuttuu lehmille arvokkaaksi tärkkelykseksi.

Maaningalla maissin tähkät ovat jo kehittyneitä, mutta niissä ei ole vielä tärkkelystä. Katkaistun maissin väri on vaalea ja jyviä puristettaessa neste on täysin kirkasta. Tärkkelysvaiheessa neste muuttuu maitomaiseksi ja lopulta kiinteäksi kuten viljoilla. Kasvuston kuiva-aine on kuvanottohetkellä (11.9.) vielä alle 20 %. Puristenestetappiot olisivat huomattavat, jos kasvusto korjattaisiin näin varhaisella kasvuasteella. Tavoitteena korjuuvaiheen kuiva-aineessa on 30 % tai enemmän. 

Teksti ja kuvat: Auvo Sairanen, Luke