Viikin kasvustonäytteet ja säilöntäkoe

Tänä vuonna koeruudut kylvettiin suuren maissipellon keskelle. Tällä yritettiin estää viime vuonna tapahtuneiden kaltaiset tihutyöt koeruuduilla. Koeruuduilta otettiin kasvustonäytteitä kolmena eri ajankohtana (1.9., 22.9. ja 14.10.). Ennen viimeistä korjuukertaa havaittiin, että joiltakin koeruuduilta oli käyty poimimassa maissin tähkiä sen jälkeen, kun ympäröivä, suurempi maissipelto oli korjattu tulevan lypsylehmäkokeen säilörehuksi. Muutamia koeruutuja jouduttiin hylkäämään, koska tähkiä puuttui paljon. Onneksi vahingot keskittyivät muutamille ruuduille, joten tulosten luotettavuus ei ole vaarassa.

Kieltotaulu ei riittänyt! 

Kasvusto oli viimeiselläkin korjuukerralla pääosin vihreää.  Koeruutujen sato korjattiin yhden rivin kerrallaan korjaavalla niittosilppurilla.

 

Kahdella viimeisellä korjuukerralla tehtiin säilöntäkoe. Maissirehua säilöttiin Viikissä laboratoriomittakaavan (12 l) koesiiloihin, jotka kuljetettiin Luke Jokioisiin odottamaan jatkotutkimusta säilönnän jälkeen.

Teksti: Tuomo Kokkonen, HY

Maissisäilörehua lypsylehmille

Maissisäilörehu korjattiin tänä vuonna hyvissä ajoin eli 24.9., koska halusimme tuleviin ruokintakokeisiin viime vuotista hiukan aikaisemmassa kasvuvaiheessa korjattua rehua. Säilöntäaineena käytettiin AIV 2000 Plus Na. Maissisäilörehun raaka-aineen kuiva-ainetavoitteeksi asetettiin 250 g/kg. Toteutunut raaka-aineen kuiva-aine oli 277 g/kg. 

Säilörehun teko alkamassa. Kuva: Tuomo Kokkonen, HY.

Maissisäilörehun raaka-aineen raakavalkuaispitoisuus oli 70 g/kg ka, D-arvo 666, kuitupitoisuus 462 ja sokeripitoisuus 150 g/kg ka. Tärkkelyspitoisuus oli 239 g/kg ka. Maissin sato oli kaikkiaan 168 000 kg, ja kuiva-ainesato siten noin 46 500 kg. Viljely-ala oli 4,37 ha, jolloin kuiva-ainesadoksi tulee 10 600 kg/ha. Osa maissialasta kärsi alkukesän märkyydestä, mikä vaikutti satoon.

Siilo täyttyy maissista. Kuva: Paula Rissanen, HY.