TuKeVa-hankkeeseen liittyvä karkearehujen elinkaariarviointi on edennyt jo pitkälle. Lähitulevaisuudessa esiteltävien tulosten perusteella voidaan arvioida, eroavatko rehumaissin tuotannon ympäristövaikutukset säilörehunurmesta ja kokoviljasäilörehusta. Asiaa ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, mutta ulkomaisten tutkimusten perusteella maissin hiilijalanjälki saattaa olla yhtä suuri tai pienempi verrattuna nurmiin. Toisaalta maissin viljelyyn saattaa liittyä ympäristöhaittoja, kuten maan eroosiota tai peltomaan hiilivaraston pienenemistä.
 |
| Rehumaissin
kenttäkokeista kerättiin tietoa myös elinkaariarviointia varten. Kuvassa Viikin kenttäkoe elokuussa 2019. Kuva: Mikael Änäkkälä, HY |
Hankkeessamme huomioidaan rehuntuotannon ja erilaisilla
karkearehuilla ruokitun karjan maidon ilmastovaikutus, jota kutsutaan myös
hiilijalanjäljeksi. Ilmastovaikutus on kuitenkin vain yksi osa rehuntuotannon ympäristövaikutuksista,
minkä vuoksi hankkeessa arvioidaan myös esimerkiksi rehevöittävät,
happamoittavat ja ekotoksiset eli ekosysteemeille myrkylliset vaikutukset.
Elinkaariarviointia varten tarvitaan paljon tietoa, jota kerätään TuKeVan kenttä- ja ruokintakokeista, kotimaisista sekä soveltuvilta osin ulkomaisista tieteellisistä julkaisuista, viljelysuosituksista, alan asiantuntijoilta sekä elinkaariarviointia varten koostetuista tietokannoista. Kun tietoa on riittävästi, lasketaan rehujen- ja maidontuotannon eri vaiheissa syntyvien, keskeisimpien päästöjen määrät. Lopuksi päästömäärät syötetään tietokoneohjelmistoon, joka yhdistää eri päästöt niiden vaikutustapojen mukaan ja laskee siten sekä hiilijalanjäljen että muut laskennassa huomioitavat ympäristövaikutukset. Hankkeessa lasketaan säilörehumaissin ja -nurmen hiilijalanjäljet vertailun vuoksi myös Valion hiilijalanjälkilaskurilla. Näin tuloksista saadaan mahdollisimman kattavat.
 |
| Elinkaariarviointiin tarvitaan tietoja ruokintakokeista. Kuva: Eeva Saarisalo |
Tulokset rehuntuotannon osalta ovat valmiita, ja
maidontuotannon osalta laskenta on jo loppusuoralla. Tuloksia päästään kuulemaan
Maataloustieteen päivillä tammikuussa 2022. Lisäksi tuloksia tullaan
julkaisemaan kansantajuisessa sekä tieteellisessä muodossa, osittain osana kirjoittajan väitöskirjaa.
Teksti: Anniina Liimatainen, väitöskirjatutkija HY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti