Tulevaisuuden kestävät karkearehuvalinnat -hanke: Maissin säilöntäkokeiden tuloksia

Maissia kasvatettiin kahtena kesänä 2019 ja 2020 Viikin tutkimustilalla koeruuduilla. Tuloksia säilöntäkokeista on nyt molemmilta vuosilta. Ilman säilöntäainetta tehtyjen maissisäilörehujen laatu oli kaikissa neljässä raaka-aineessa hyvä, mutta happopohjaiset säilöntäaineet rajoittivat käymistä ja hidastivat säilörehujen jälkilämpenemistä. Jälkilämpeneminen voi olla ongelma, jos rehu on hyvin kuivaa ja sää lämmin. Säilörehu on aina syytä valmistaa erittäin huolellisesti, mutta maissin säilöntään ei todennäköisesti liity erityisiä haasteita Suomen olosuhteissa.

Maissi säilöttiin 12 litran muovisiin siiloihin. Kuva: Marcia Franco, Luke.

Tulokset

Maissisäilörehuissa vuosien välillä oli selvä ero. Maissin kehitysasteesta kertova kuiva-ainepitoisuus oli vuonna 2019 korkeampi (281 ja 360 g/kg) kuin vuonna 2020 (230 ja 264 g/kg). Tämä näkyi myös käymislaadussa siten että pH oli keskimäärin korkeampi vuonna 2019 kuin 2020 (3.79 vs. 3.70) ja etikkahappopitoisuus puolestaan pienempi (14.8 vs. 20.7 g/kg kuiva-ainetta). Myös kehitysvaihe vaikutti käymislaatuun siten että pH (3.71 vs. 3.78) ja ammoniumtypen osuus kokonaistypestä (42 vs. 52 g/kg N) olivat pienempiä aikaisemmalla kehitysasteella korjatuissa säilörehuissa ja käymishappojen muodostuminen suurempaa. Happopohjaiset säilöntäaineet laskivat pH:ta (3.80 vs. 3.73), vähensivät valkuaisen hajoamista (ammoniumtypen osuus 65 vs. 43 g/kg N) ja rajoittivat käymishappojen muodostumista. Säilöntähappojen käyttö myös pidensi rehujen aerobista stabiilisuutta (75 vs. 202 tuntia). Ainoa tilastollisesti merkitsevä vaikutus LAB:in käytöstä kontrolliin verrattuna oli myöhäisemmällä kasvuasteella korjatun säilörehun etanolipitoisuuden pieneneminen.

Näin säilöntäkokeet tehtiin

Maissit kylvettiin 9.5.2019 ja 26.5.2020. Maissi korjattiin kahdella eri kehitysvaiheella kolmen viikon välein niin että aikaisempi korjuuaika antaa viitteitä tilanteesta, jossa kasvukauden pituus rajoittaa maissin kehitystä. Korjuukerrat ajoittuivat syyskuun lopulle ja lokakuun puoliväliin. Kasvuajat päivinä olivat ensimmäisenä vuonna 131 ja 152, ja toisena vuonna 119 ja 140. Säilöntäaineina käytettiin neljää eri happopohjaisia valmistetta ja lisäksi mukana oli kontrolli ilman säilöntäainetta. Jälkimmäisenä vuonna mukaan säilöntäainevertailuun otettiin myös heterofermentatiivinen maitohappobakteeriymppi (LAB). Säilöntä tehtiin 12 litran muovisiin koesiiloihin 4 kerranteena käsittelyä kohti. Näytteet analysoitiin Luken laboratorion standardimenetelmin. Vuoden 2019 säilörehujen teosta voit lukea täältä. Siilot avattiin, kun säilönnästä oli kulunut 3 kuukautta. Säilötystä maissista otettiin edustavat näytteet analyyseihin. Jälkilämpenemistä eli aerobista stabiilisuutta tutkittiin dataloggerein varustetuilla lämpötila-antureilla.